Palaan vielä tähän puoluekoneeseen. Vihreiden ohella halusin katsoa vielä läpi perussuomalaiset. Tämä siksi, että jos KD unohdetaan, niin muut eduskuntapuolueet vihreiden ja ps:n ohella istuvat selkeästi talous- ja sosiaalipoliittiseen vasemmisto-oikeisto-jakoon. Toisekseen PS:n linja ei vaikuta aina täysin selvältä - ehkä tämä kone selkeyttää sitä?
.
Persujen talous- ja sosiaalipolitiikka
Kun katson läpi edellä mainitsemani 11 selkeää talous- ja sosiaalipoliittista kysymystä, niin perussuomalaiset näyttävät asemoituvan viidessä väittämässä (1, 7, 26, 27 ja 28) keskusta-oikeistoon, kolmessa keskustavasemmistoon (11, 13 ja 25), kahdessa oikeistoon (5 ja 17) ja yhdessä vasemmistoon (2). Keskustaoikeistoon kuuluminen tarkoittaa sitä, että PS tulee muiden porvaripuolueiden jälkeen kuitenkin niin, että sen keskiarvolla on kuitenkin pieni hajurako vasemmistopuolueisiin. Sama päinvastoin keskustavasemmistoon kuulumisessa. Oikeistoon kuuluminen tarkoittaa sitä, että PS on heti kokoomuksesta seuraava ennen muita porvatipuolueita.
Näistä väittämistä tosin yksi oikeistoon "kuulumisista" voi selittyä EU:n vastaisuudella (17: rahoitusmarkkinavero) ja tuo vasemmistoon "kuuluminen" liittyi hyvätuloisten verojen kiristämiseen (2), jossa myös vihreät poikkesivat vasemmistoläheisyydestä. Se vaikuttaisi siis olevan - jostain syystä, jota en oikein heti osaa selittää - hieman poikkeuksellisen kysymys.
Mutta kieltämättä tällainen pika-analyysi vahvistaa kuvaa PS:n hieman epäjohdonmukaisesta talous- ja sosiaalipoliittisesta linjasta - mikäli johdonmukaisuuden kriteerinä on muiden puolueiden selkeä jakautuminen oikeistoon ja vasemmistoon.
Persut keskustaoikeistossa:
- julkinen velkaantuminen pahasta
- julkinen sektori liian suuri
- velvoitetta vastaanottaa työ on kiristettävä
- enemmin leikkauksia kuin verojen korottamisia
- tuloerot ihan jees
- julkisia palveluita liikaa
Ja vastaavasti keskustavasemmistossa
- hyvätuloisten verotusta kiristettävä
- palkkojen tulee olla työehtojen mukaisia
- soten ei tule nojautua yksityistämiseen
- ei julkisten palveluiden ulkoistamiselle
--> Jotain valtiovastaisuutta tuosta kenties voi aistia, mutta onko tuohon asemoitumiseen jokin kaiken kattavava looginen selitys?
.
Persujen asema muissa väittämissä
Muiden väittämien osalta perussuomalaiset muodostavat eduskuntapuoleista oman äärilaitansa ympäristö- (4, 29 ja 30), maahanmuutto- (20 ja 22), EU- (16) ja pakkoruotsivastaisuudessaan (6) sekä kuntien itsemääräämisoikeuden (14), armeijan rahoituksen (19) ja koulukurin (23) puolustajina.
Ehkäpä vahva asemoituminen näissä kysymyksissä tavallaan paikkaa pientä epäjohdonmukaisuutta talous- ja sosiaalipolitiikassa. Tätä kautta lienee osaltaan selittyy sekin, miksi persut tuntuvat usein olevan eräänlainen vihreiden vastapuoli. Molempia puolueita yhdistää se, että ne eivät perustu perinteiseen vasemmisto-oikeisto-jakoon, mutta niillä on vahvat - ja usein siis vastakkaiset - näkemykset moniin muihin kysymyksiin.
Tämän koneen perusteella KD ylittää PS:n konservatiivisuudessaan, vaikka PS tuleekin "hyvänä" kakkosena (21 ja 24). Homojen oikeuksien suhteen tämäkin kone tarjoaa mielenkiintoisen havainnon: puolue ei jaa Soinin ehdottomuutta asiassa.
Nato-kysymyksessä PS on lähempänä vasemmisto- kuin oikeistopuolueita, mutta sekin selittynee kansallisen suvereniteetin korostamisella.