Sanon usein opiskelijoille, kuinka käsitteiden ja teorioiden suurin ilo on
siinä, että niiden avulla voi yrittää syventävää omaa ajattelua ja niistä voi
saada apuvälineitä ilmiöiden analyyttiseen tarkasteluun. No, en aivan näillä
sanoilla, mutta kuitenkin :) Toisekseen jonkun antiikin filosofin sanotaan
sanoneen, että mikäli haluat oppia jotain, ryhdy opettajaksi. Tämä on monessa
mielessä totta, ja luulen saaneeni taas opetuksen.
Nimittäin kun olen tässä pohdiskellut jälleen aatteita, niin luulen ymmärtäväni hieman enemmän siitä, mikä minusta kokoomuksessa ja laajemmin oikeistolaisuudessa mättää. Käytän apuna liberalismin käsitettä.
Liberalismihan on perinteisesti jakautunut poliittiseen ja taloudelliseen liberalismiin. Edellisen ansiosta meillä on mm. demokratia ja ihmisoikeudet ja jälkimmäisen ansiosta puolestaan markkinatalous. Nykyään liberalismista puhutaan myös arvo-etuliitteen kanssa. Tähän arvoliberalismiin katsotaan kuuluvaksi mm. homojen oikeuksien ja aborttioikeuden edistäminen. Kyse on siis eräänlaisista valikoiduista poliittisen liberalismin osista - ja vieläpä niin, että puolue voi ulkoistaa itseltään sen kuuluisan vastuun.
Olen jo aiemminkin esittänyt tulkinnan siitä, että oikeistolaisuudessa ajetaan kyllä nykyään markkinaliberalismia, mutta poliittisen vallan suhteen se edustaa konservatismia. Ainakin Suomessa porvarileiri on oikeastaan aina pyrkinyt säilyttämään olemassa olevan valtarakennelman ja suostunut muutoksiin vain toisten (lähinnä sosialistien ja vihreiden) aloitteesta.
Tämän hetken liberalismin painotukset ovat palvelleet hyvin ainakin nyky-kokoomusta: se on vaikuttanut vastaavan yhteiskunnan ja myös äänestäjäkunnan liberalisoitumiseen pelkästään sillä, että on pitänyt mekkalaa markkinavapauksista ja useiden näkyvien henkilöiden suulla myös valikoiduista arvokysymyksistä. Näiden taloudellisten ja joidenkin valikoitujen arvokysymysten väliin jää kuitenkin valtava aukko - aukko, jonka yhteydessä on hyvä muistaa poliittisen liberalismin ydinkysymys: Kuinka valta jakautuu meidän ihmisten välillä? Millaiset ovat mm. kansalaisten tai kuluttajien tai työntekijöiden tai pienyrittäjien oikeudet suhteessa ´isompiinsa´? Millaiset oikeudet tulevaisuuden sukupolvilla on nykypäätöksenteossa jne.?
Näitä liberalismin isoja kysymyksiä tosin hieman hämää se, että liberalismiin sisältyvän vapauden jostakin katsotaan usein olevan yksisilmäisesti vapautta juuri valtiosta. Se oli varmasti tärkeä näkökulma joskus itsevaltiuden ajalla, mutta nykyisin liberalismi tulisi mieltää tätä yksioikoista näkökulmaa laajemmin. Eiköhän meidän pitäisi alkaa olla valtion toimia enemmän huolissamme rahoitusmaailman ja suuryritysten vaikutusvallan kasvusta. Eikä olekaan varmasti sattumaa, että juuri kokoomus pitääkin suurinta mekkalaa nimenomaan julkisen sektorin suuresta koosta, tai - jälleen kerran hieman valikoiden - ´viski´-sanan käytöstä :)
----
Julkaistu alun perin 19.10.2014 FB-päivityksenä, viimeistä kappaletta muokattu 22.10.2014.
Nimittäin kun olen tässä pohdiskellut jälleen aatteita, niin luulen ymmärtäväni hieman enemmän siitä, mikä minusta kokoomuksessa ja laajemmin oikeistolaisuudessa mättää. Käytän apuna liberalismin käsitettä.
Liberalismihan on perinteisesti jakautunut poliittiseen ja taloudelliseen liberalismiin. Edellisen ansiosta meillä on mm. demokratia ja ihmisoikeudet ja jälkimmäisen ansiosta puolestaan markkinatalous. Nykyään liberalismista puhutaan myös arvo-etuliitteen kanssa. Tähän arvoliberalismiin katsotaan kuuluvaksi mm. homojen oikeuksien ja aborttioikeuden edistäminen. Kyse on siis eräänlaisista valikoiduista poliittisen liberalismin osista - ja vieläpä niin, että puolue voi ulkoistaa itseltään sen kuuluisan vastuun.
Olen jo aiemminkin esittänyt tulkinnan siitä, että oikeistolaisuudessa ajetaan kyllä nykyään markkinaliberalismia, mutta poliittisen vallan suhteen se edustaa konservatismia. Ainakin Suomessa porvarileiri on oikeastaan aina pyrkinyt säilyttämään olemassa olevan valtarakennelman ja suostunut muutoksiin vain toisten (lähinnä sosialistien ja vihreiden) aloitteesta.
Tämän hetken liberalismin painotukset ovat palvelleet hyvin ainakin nyky-kokoomusta: se on vaikuttanut vastaavan yhteiskunnan ja myös äänestäjäkunnan liberalisoitumiseen pelkästään sillä, että on pitänyt mekkalaa markkinavapauksista ja useiden näkyvien henkilöiden suulla myös valikoiduista arvokysymyksistä. Näiden taloudellisten ja joidenkin valikoitujen arvokysymysten väliin jää kuitenkin valtava aukko - aukko, jonka yhteydessä on hyvä muistaa poliittisen liberalismin ydinkysymys: Kuinka valta jakautuu meidän ihmisten välillä? Millaiset ovat mm. kansalaisten tai kuluttajien tai työntekijöiden tai pienyrittäjien oikeudet suhteessa ´isompiinsa´? Millaiset oikeudet tulevaisuuden sukupolvilla on nykypäätöksenteossa jne.?
Näitä liberalismin isoja kysymyksiä tosin hieman hämää se, että liberalismiin sisältyvän vapauden jostakin katsotaan usein olevan yksisilmäisesti vapautta juuri valtiosta. Se oli varmasti tärkeä näkökulma joskus itsevaltiuden ajalla, mutta nykyisin liberalismi tulisi mieltää tätä yksioikoista näkökulmaa laajemmin. Eiköhän meidän pitäisi alkaa olla valtion toimia enemmän huolissamme rahoitusmaailman ja suuryritysten vaikutusvallan kasvusta. Eikä olekaan varmasti sattumaa, että juuri kokoomus pitääkin suurinta mekkalaa nimenomaan julkisen sektorin suuresta koosta, tai - jälleen kerran hieman valikoiden - ´viski´-sanan käytöstä :)
----
Julkaistu alun perin 19.10.2014 FB-päivityksenä, viimeistä kappaletta muokattu 22.10.2014.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti