Joo, tosiaan EU-jäsenäänestyksestä tasan 20 vuotta. Pistää pohtimaan... Teesejä, jumalaare!! :)
1. EU periaatteena hyvä: ylikansallista yhteistyötä tarvitaan ja se on lähtökohdiltaan parempi kuin ´rajat kiinni´ -nationalismi.
2. EU:n rakenteissa on paljon hyvää, kuten demokraattinen lähtökohta.
3. Myös EU:n nykyisessä sisällössä on paljon hyvää: esim. sisämarkkinat periaatteena jees ja ympäristöasioita ei voitaisikaan ratkaista yksinomaan kansallisesti. Suuret mahdollisuudet.
4. Sisällön osalta EU:n suurin epäkohta on se, kuinka koko touhu on mennyt alusta saakka talous edellä. Nyt olisi korkea aika panostaa myös juhlapuheissa usein korostettuihin muihin EU:n kivijalkoihin, kuten demokratiaan ja ihmisten asemaan. (Tässä yhteydessä toki muistamme myös sen, että me eurooppalaiset olemme päättäneet antaa tukemme jo pitkän aikaa oikeistolaisille poliitikoille. Siitä on paha mennä pelkästään järjestelmää syyttämään.)
5. Esimerkiksi Unkarin autoritaarinen kehitys, romanien ja muiden vähemmistöjen kehno asema sekä se, kuinka suuryritysten markkinatalous pystyy mekastamaan melko lailla villisti mm. verotuksessa ja suhteessa työntekijöihin, edellyttäisivät vähintään samanlaista pöhinää kuin vaikkapa talouskuri syntisille valtioille (kaikille siis) ja suuryritysten ´investointisuoja´ vapaakauppasopimuksissa. Ero taloudellisten ja inhimillisten asioiden välillä on räikeä ja pöyristyttävä.
6. Väitän, että kaksi edellistä kohtaa ovat keskeisiä syitä kansalaisten ja järjestelmän välillä kasvaneeseen epäluottamukseen - siihen samaan, jota populistit nyt höpöhöpöllään niin tehokkaasti hyödyntävät.
7. Rakenteiden osalta EU:n tulisi siirtyä nykyistä roimasti rohkeammin nationalistisesta oman edun tavoitteluun perustuvasta hallitustenvälisyydestä eurooppalaiseen kansanvaltaisuuteen: vallan kolmijako, parlamentarismi, avoimuus lobbauksessa, valmistelussa ja päätöksenteossa sekä muut perusasiat aidosti käyttöön!
8. Myös demokratian malleja kussakin jäsenvaltioissa tulisi pohtia: esim. Suomessa tulisi parantaa eduskuntavaalien suhteellisuutta ja lisäksi voisi harkita mm. listavaalien muuttamista nykyistä selkeämmin puoluevaalien suuntaan, blokkeja yhteisine vaaliohjelmineen sekä vaalikauden pidentämistä esim. kuuteen vuoteen (presidenttiys lakkautettaisiin samassa rytinässä turhana).
9. Vastaavasti kansalaisten edellytyksiä ja mahdollisuuksia innostua ja seurata politiikkaa parannettaisiin. Tämä tarkoittaisi mm. ylikansallisen uutisoinnin tukemista verorahoin (ei näytä muutoin juurikaan kehittyvän) sekä koulutuksen kehittämistä tässä mielessä. Kouluissa panostettaisiin poliittisten rakenteiden ulkoa oppimisen sijasta mm. kykyä ymmärtää ideologisia eroja sekä tulkita poliittista keskustelua (medialukutaito).
10. Lopuksi: Luotetaan ihmisiin, hitto vie! Uskon meidän ihmisten käyttävän poliittisia oikeuksiamme nykyistä enemmän, mikäli siihen vain annetaan paremmat mahdollisuudet.
Ps. Jep, totaalista utopiaahan tämä. Tai no, pienin askelin, pienin askelin… kunhan vain suunta on selvillä:)
----
Kirjoitus on julkaistu alun perin FB-tilapäivityksenä 16.10.2014.
1. EU periaatteena hyvä: ylikansallista yhteistyötä tarvitaan ja se on lähtökohdiltaan parempi kuin ´rajat kiinni´ -nationalismi.
2. EU:n rakenteissa on paljon hyvää, kuten demokraattinen lähtökohta.
3. Myös EU:n nykyisessä sisällössä on paljon hyvää: esim. sisämarkkinat periaatteena jees ja ympäristöasioita ei voitaisikaan ratkaista yksinomaan kansallisesti. Suuret mahdollisuudet.
4. Sisällön osalta EU:n suurin epäkohta on se, kuinka koko touhu on mennyt alusta saakka talous edellä. Nyt olisi korkea aika panostaa myös juhlapuheissa usein korostettuihin muihin EU:n kivijalkoihin, kuten demokratiaan ja ihmisten asemaan. (Tässä yhteydessä toki muistamme myös sen, että me eurooppalaiset olemme päättäneet antaa tukemme jo pitkän aikaa oikeistolaisille poliitikoille. Siitä on paha mennä pelkästään järjestelmää syyttämään.)
5. Esimerkiksi Unkarin autoritaarinen kehitys, romanien ja muiden vähemmistöjen kehno asema sekä se, kuinka suuryritysten markkinatalous pystyy mekastamaan melko lailla villisti mm. verotuksessa ja suhteessa työntekijöihin, edellyttäisivät vähintään samanlaista pöhinää kuin vaikkapa talouskuri syntisille valtioille (kaikille siis) ja suuryritysten ´investointisuoja´ vapaakauppasopimuksissa. Ero taloudellisten ja inhimillisten asioiden välillä on räikeä ja pöyristyttävä.
6. Väitän, että kaksi edellistä kohtaa ovat keskeisiä syitä kansalaisten ja järjestelmän välillä kasvaneeseen epäluottamukseen - siihen samaan, jota populistit nyt höpöhöpöllään niin tehokkaasti hyödyntävät.
7. Rakenteiden osalta EU:n tulisi siirtyä nykyistä roimasti rohkeammin nationalistisesta oman edun tavoitteluun perustuvasta hallitustenvälisyydestä eurooppalaiseen kansanvaltaisuuteen: vallan kolmijako, parlamentarismi, avoimuus lobbauksessa, valmistelussa ja päätöksenteossa sekä muut perusasiat aidosti käyttöön!
8. Myös demokratian malleja kussakin jäsenvaltioissa tulisi pohtia: esim. Suomessa tulisi parantaa eduskuntavaalien suhteellisuutta ja lisäksi voisi harkita mm. listavaalien muuttamista nykyistä selkeämmin puoluevaalien suuntaan, blokkeja yhteisine vaaliohjelmineen sekä vaalikauden pidentämistä esim. kuuteen vuoteen (presidenttiys lakkautettaisiin samassa rytinässä turhana).
9. Vastaavasti kansalaisten edellytyksiä ja mahdollisuuksia innostua ja seurata politiikkaa parannettaisiin. Tämä tarkoittaisi mm. ylikansallisen uutisoinnin tukemista verorahoin (ei näytä muutoin juurikaan kehittyvän) sekä koulutuksen kehittämistä tässä mielessä. Kouluissa panostettaisiin poliittisten rakenteiden ulkoa oppimisen sijasta mm. kykyä ymmärtää ideologisia eroja sekä tulkita poliittista keskustelua (medialukutaito).
10. Lopuksi: Luotetaan ihmisiin, hitto vie! Uskon meidän ihmisten käyttävän poliittisia oikeuksiamme nykyistä enemmän, mikäli siihen vain annetaan paremmat mahdollisuudet.
Ps. Jep, totaalista utopiaahan tämä. Tai no, pienin askelin, pienin askelin… kunhan vain suunta on selvillä:)
----
Kirjoitus on julkaistu alun perin FB-tilapäivityksenä 16.10.2014.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti