Lukiouudistus ja yhteiskuntaoppi

Parit kommentit oppiaineenkin näkökulmasta liittyen lukion tuntijakoa ja tavoitteita käsittelevän työryhmän esitykseen. Aiemmin kommentoin esitystä yleisemmällä tasolla. Nämä tässä esitetyt kommentit sopinevat hyvin pitkälti sellaisenaan myös muihin reaaliaineisiin.

Työryhmän malli A olisi todella karu tilanne reaaliaineita koskevan yleissivistyksen kannalta. Kyseisessä mallissa opiskelija voisi jättää kokonaan opiskelematta useammankin perinteisen reaaliaineen. Jos asiaa miettii erityisesti yhteiskuntaopin kannalta, niin tällainen tilanne olisi luonnollisesti aika räikeässä ristiriidassa mm. tämän samaisen työryhmän erääksi keskeiseksi lukiokoulutuksen tavoitteeksi nostaman seikan kanssa: "Koulutus ohjaa opiskelijaa toimimaan demokraattisesti, vastuullisena ja aktiivisena osana paikallista, kansallista, eurooppalaista ja globaalia yhteisöä."

Työryhmän esittämä malli C olisi muutoksiltaan lievin. Siinä jokaisella reaaliaineella olisi yksi pakollinen kurssi. Nykyäänhän yhteiskuntaopissa on kaksi pakollista, yhteiskuntatieto ja taloustieto. Lisäksi kaikissa malleissa ehdotetaan yhteiskuntaopin valtakunnallisten kurssien määrää nostettavaksi yhdellä, kokonaisuudessaan neljästä viiteen.

Näiden kurssimäärämuutosten osalta mielenkiintoista olisi tietysti tietää ensinnäkin se, mihin määrämuutokset perustuvat, ja toisekseen se, millaisia sisältöjä kursseille on ajateltu. Jos yhden pakollisen kurssin malli C toteutuisi, niin siinäpä sitä olisikin pähkäiltävää, mitä tuohon yhteen kurssiin sisällytettäisiin. Nykyisellään kaksi pakollista kurssia on liian täynnä asiaa. Tai mitä yhden valtakunnallisen lisäkurssin tulo puolestaan tarkoittaisi? Olisiko se joku täysin uusi kurssi vai tarkoittaisiko se muutosta kaikkien tai ainakin useamman kurssin sisältöön?

Kokonaisuudessaan uudistukset ovat ylipäätään melko karu asia meidän reaaliaineiden opettajien osalta. Eräänlainen löysä hirsi. Millaisia uudistukset tulevat olemaan ja kuinka opiskelijat ja koulutuksen järjestäjät niihin reagoivat? Riittävätkö tunnit? Tarvitaanko osaamistani enää? Saanko keskittyä niihin asioihin, mistä olen eniten kiinnostunut ja mitkä osaan parhaiten?

Uudistuksessa myös lienee pieni riski sille, että se voi luoda vähemmän tarpeellista kilpailua oppiaineiden ja opettajienkin välille kurssien suosiosta. Toisaalta opiskelijoiden valintojen osalta, varsinkin kun valintoja pitäisi tehdä nykyistä enemmän jo ensimmäisenä opiskeluvuonna, riski joukkosieluisuuden kasvuun lienee jonkinmoinen. Opinto-ohjauskaan ei tunnu usein tavoittavan opiskelun sisältöä, vaan sekin keskittyy pikemminkin teknisiin kysymyksiin, kuten siihen, millaisista seikoista on esim. korkeakouluun pääsyn kannalta eniten numeraalista hyötyä.

Yhteiskuntaopin osalta riskinä on myös se, että melko moni lukiolainen tuntuu heräilevän yhteiskunnallisiin asioihin kunnolla vasta toisena vuotena. Voiko suuntaa vielä muuttaa ja onko siihen mitään yllykettä pelkän raportissa esitellyn yhteisen johdantokurssin perusteella?

Nämä kaikki tässä esitetyt kysymykset lienevät vielä isompia varsinkin yhteiskuntaoppia vähemmän suosittujen aineiden osalta. Miten käy esimerkiksi filosofian tai elämänkatsomustiedon sen yhden ´lain turvaaman´ kurssin ohella?