Tulin tosiaan lukeneeksi lukion valtakunnallisia tavoitteita ja tuntijakoa koskeneen työryhmän esityksen. Kovasti kiinnostaa, onhan kyse sekä työstäni että ammatillisen mielenkiintoni kohteesta :)
Ennen paperiin tarttumista ensireaktioni oli mediasta saamieni tietojen perusteella jokseenkin murskaava: tappavat yleissivistyksen tyystin! Mutta nyt paperin lukemisen jälkeen en suhtaudu esitykseen enää entisellä jyrkkyydellä. Jos sinua muuten itseäsi kiinnostaa lukea kyseinen paperi, niin suosittelen lukemaan erityisen tarkasti sivut 50 ja 52. Niissä päästään konkreettisimmin siihen, mitä ainakin itse esityksen eniten hain - perusteluihin. Mainittakoon myös se, että asiaan raportissa päästään vasta sivulta 30 alkaen. Sitä ennen kuvaillaan lähinnä nykytilaa.
Ja jos nyt alkajaisiksi koetan ymmärtää työryhmän lausuntoa: Työryhmän lähtökohtana on ollut ehdottaa muutosta, ja se on siis jotain muuta kuin kaiken pitämistä ennallaan. Toisekseen työryhmän pitäisi pohjustaa jotain sellaista muutosta, joka heijastaisi yhteiskunnallista kehitystä ja palvelisi tulevaisuutta. Ja vielä se, että tehtävänanto kosketi kaiketi juurikin tuntijakoa ja yleisiä tavoitteita. Muista seikoista ja yksityiskohdista on tarkoitus päättää myöhemmin.
Näistä lähtökohdista käsin ehdotukset ovat ymmärrettävissä. Esitys käytännössä toteaa, että äidinkielen, muiden kielten, matematiikan ja opinto-ohjauksen opetukseen ei juuri kosketa. Ne ovat eräänlaisia perustaitoja ja sellaisenaan säilytettävä osa lukion yleissivistystä. Sen sijaan työryhmä katsoo reaaliaineissa oleellisemmaksi yleiset ajatteluntaidot kuin itse tiedollisen ja yksityisekohtaisen ymmärryksen. Reaaliaineet ovatkin työryhmän muutoksen ytimessä - reaaliaineet ovat muutoksen ´kärsijöitä´. "Uusi yleissivistys" poikkeaa vanhasta juuri reaaliaineiden osalta. Se, miksi näin on, jää pitkälti perustelematta, vaikka rivien välistä valinnan taustat voi ymmärtäväinen mieli jollain tasolla poimia.
Reaaliaineet työryhmä jakaisi kahteen ryhmään: luonnontieteellisiin sekä "humanistis-yhteiskunnallisiin ja katsomuksellisiin". Näiden alta löytyisi edelleen kaikki nykyiset reaaliaineet ja niihin kohdistuisi pieniä oppiainekohtaisia muutoksia valtakunnallisten kurssien kokonaismäärissä. Suurin muutos koskisikin sitä, että pakollisten kurssien määrä reaaliaineissa putoaisi jopa nollaan. Tässä - nykytilanteen näkökulmasta jyrkimmässä - mallissa A olisi mahdollista se, että opiskelija voisi halutessaan suorittaa lukion ilman yhden yhtä kurssia esim. historiasta, yhteiskuntaopista JA filosofiasta tai lähes mistä tahansa kolmesta oppiaineesta ainakin jomman kumman reaaliaineryhmittymän sisällä. Uskonnolla ja terveystiedolla olisi tässä määrin erityisasema: niistä olisi yksi pakollinen kurssi jatkossakin - ihan vain siksi, että ne satutaan mainitsemaan lukiolaissa ja sitä ei haluta nyt lähteä muuttamaan.
Eräänlaiseksi vastapainoksi esittämilleen muutoksille työryhmä tarjoaa oppiaineita yhdisteleviä teemakursseja sekä yhteiset johdantokurssit edellä mainituille kahdelle reaaliaineryhmälle. Johdantokurssilla olisi tarkoitus johdatella kyseisten tieteensuuntausten tieteenhistoriaan sekä tutkimukselliseen otteeseen. Teemakursseilla olisi puolestaan tarkoitus soveltaa yli oppiainerajojen ja etsiä uusia oppimisen tapoja.
Lisäksi työryhmä korostaa useampaan kertaan sitä, että jatkossa lukiossa tulisi korostaa tietojen opettamisen rinnalla aiempaa enemmän taitojen opettamista. Tämän voi olettaa heijastuneen erityisesti juurikin tuohon reaaliaineita ja teemakursseja koskevaan muutokseen. Toinen mitä työryhmä näyttää esityksellään painottavan on tietojen syventämistä, ja tätä kautta se jatkaa lukion viimeisimmän uudistuksen jäljillä: lukiosta yritetään tehdä aiempaa selvemmin yliopistoihin valmistava. Tämä siis eräänlaisena vastakohtana peruskoulua jatkavalle yleissivistyksen laaja-alaisuudelle. Valinnanvapauttakin tunnutaan painottavan ja sen osalta vedotaan "joustavuuteen" ja opiskelijoiden "opiskeluvalmiuksiin ja -motivaatioon liittyvin eroihin". Tätä ei tunnuta rinnastavan juuri lainkaan mm. niihin seikkoihin, miksi moni tulee lukioon ja kuinka halukkaita lukiolaiset ovat tekemään suuntautumisvaihtoehtoja jo lukion alussa.
Vastapainoksi tekemilleen valinnoilleen työryhmä tulee leimanneeksi "nykymuotoisen yleissivistyksen" rakenteellisesti "pirstaleiseksi" (ks. s. 50). Ja vaikkei sitä suoraan sanota, niin raportista saa vaikutelman, että nykymalliin verrattuna radikaalein malli A, olisi työryhmän ensisijainen ehdotus. Lopun lausumissa Suomen Lukiolaisten Liiton pj toteaa tämän omalta osaltaan kirjallisesti. Työryhmän kokoonpano on muuten siinä määrin mielenkiintoinen, ettei siellä näyttäisi olleen opettajia tai reaaliaineiden edustajia tieteen saralta tai mistään. Sen sijaan sieltä löytyy mm. tukku virkamiehiä ja rehtoreita sekä OAJ:n ja opiskelijajärjestöjen edustajat.
Jo työryhmän paperissakin nostetaan esille joitakin esityksiin liittyviä haasteita: esim. pienille lukioille tämä malli on nykyistäkin haastavampi sekä se, että raportti jättää hyvin pitkälti auki varsinkin teemakurssien ja oppiainekohtaisten kurssimäärää koskevien muutosten seuraukset. Näistä varsinkin jälkimmäiset jää myös täysin perustelematta, varsinkin reaaliaineiden osalta. Lopun lausumissa OAJ:n edustaja kritisoi useampiakin asioita, kuten sitä, että johdantokurssien sijoittaminen esitetyillä sisällöillä opintojen alkuun ei välttämättä ole niille kuvailluilla sisäillöillä lainkaan järkevää.
Mutta niin, mitäpä tästä nyt sitten pitäisi olla mieltä? Ennustan esitettyjen muutosten ainakin vahvistavan jo nykyään opiskelijoissa vahvana elävää matematiikan opiskelun korostamista ja eräänlaista reaaliaineiden toissijaisena pitämistä. Reaaliaineiden suosio esim. kirjoitettavina aineina tästä tuskin ainakaan kasvaa. Osalle matematiikan korvaavat kielet. Eikä matematiikassa ja kielissä sinällään mitään vikaa ole - nehän ovat tärkeä osa yleissivistystä - mutta mielestäni siihen kuuluu myös laaja-alainen ymmärrys niistä seikoista, joita on perinteisesti reaaliaineissa opetettu. Siltä osin työryhmän esitys, ja varsinkin sen mallit A ja B, ovat karua luettavaa. Tämä "uusi yleissivistys" ei oikein vakuuta.
Teemakurssien ajatuksesta sinällään pidän, mutta jotenkin en usko niiden täysin korvaavan sitä valtavaa aukkoa, mitä esitys varsinkin A- ja B-mallien osalta toisi reaaliaineita koskevaan sivistykseen. Sitä paitsi teemakursseista ei taidettu missään yhteydessä mainita, etteikö nekin voisi olla johonkin muuhun painottuneita kuin reaaliaineisiin. Käytännön opetustyön kannalta esityksen melkoisen räikeänä puutteena voinee pitää myös sitä, että se ei konkretisoi näiden teemakurssien sisältöjä tai edes sitä, olisiko
niihin tarkoitus tulla jotain valtakunnallisesti yhteistä linjaa,
vetääkö jokainen opettaja kurssit omalla tyylillään, opetetaanko niitä
jotenkin yhdessä vai avautuuko niistä koulutuksen järjestäjille oiva säästökohde järjestemällä ne ainakin osittain itsenäisenä työskentelynä?
Jotenkin tuntuu, että pahimmillaan ehdotuksen mukainen lukion yrittäisi vahvistaa suomalaisia jonkinlaisena insinöörikansana - kansana, joka hallitsee teknisesti mm. matematiikan kaavat ja kieliopin, muttei välttämättä ole niin sisäistänyt inhimillisen elämän sisältöjä. (Äikästäkin olisi lähdössä yksi pakollinen kurssi.) Ja vaikkei lopputulos aivan näin kärjekäs olisikaan, niin suunta on mielestäni joka tapauksessa huolestuttava, väärä - ja itse asiassa sellainen johon olemme jo nykyisellään, ilman siis tätä uudistusta, olleet matkalla. Itse kaipaisin pikemminkin korjausliikettä laaja-alaisen yleissivistyksen suuntaan, en uusia askeleita pois siitä. Tätähän hahmottelin ennen tämän työryhmän raportin julkaisia täällä.
Näin ollen valitsisin esitetyistä vaihtoehdoista malli C:n. Siinä olisi jokaisessa reaaliaineessa yksi pakollinen kurssi, mutta siihen ei sisälly reaaliaineryhmien yhteisiä johdantokursseja. Näistä jälkimmäinen olisi tavallaan hieman säälikin, koska niistä voisi saada parhaimmillaan ihan mielenkiintoisia kokonaisuuksia. Muttei tosiaan varmaan ihan heti lukion alussa. Sisältöjen puolesta ne kuulostavat melkeinpä pikemminkin lukion eräänlaisilta loppuhuipennuksilta. Kokonaisuus on kuitenkin tärkeämpi! :)
---
Ps. Kyllä on myllerrystä lukioihin luvassa: tämä tuntijakouudistus, ops-uudistus, yo-kokeiden sähköistäminen, kuntarakenteiden uudistukset, säästötoimet... Näitä visioita olen sivunnut jo täällä.
Pps. Koska tästä kirjoituksesta tuli melko yleisluonteinen, heitin joitakin pikakommentteja erityisesti yhteiskuntaoppia koskien tänne.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti