Eteläafrikkalaisen rotusorron päätöksessä keskeistä roolia näytellyt Nelson Mandela on kuollut. Häntä on muistettu ja kunnioitettu. Samalla on myös muistutettu siitä, miten esim. useiden länsimaiden suhtautuminen muuttui häneen - ja samalla koko apartheidin päättämiseen - halveksuvasta kunnioittavaksi. Nyt korostettua kunnioitusta ei siis ollut alusta saakka. Hyvä ja lyhyt kirjoitus tästä löytyy mm. Hesarista "Vain hetki sitten Mandelaa pilkattiin länsimaissa."
Mielestäni tämän saman ilmiön voi laajentaa koskemaan myös ilmiöitä itsessään. Esimerkiksi rasistista ajattelua esiintyi Länsi-Euroopassa huomattavan paljon ennen kuin Hitler näytti, mitä se voi pahimmillaan tarkoittaa. Tai kuinka nykyään lähes kaikki Suomessa arvostavat sukupuolten välistä tasa-arvoa - tai ainakin sanovat arvostavansa, tätä periaatetta. Silti samat henkilöt voivat käytännössä vastusta jokaista yksittäistä parannusehdotusta kyseisessä asiassa.
Periaatteita ja idoleita on helppo kannattaa. Sen sijaan sen näkeminen, miten ne käytännössä ilmenevät voi olla hankalampaa. Tai se, että oikeasti olisi valmis toimimaan niiden periaatteiden puolesta, joita kuvittelee kannattavansa.
Katsotaan, mitä eduskunta päättää tehdä sukupuolineutraalin avioliittolain osalta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti