Jäin hautomaan aiemmin pohtimaani vasemmisto-oikeisto-jakoa. Nimittäin mietin sitä, että miksi on niin yleistä väittää vasemmistolaisuutta ensisijaisesti valtiokeskeisyydeksi. Eikö sen pitäisi kuulostaa suoralta kädeltä ihan hölmölle: "Me halutaan iso valtio. Piste. Miksi? No, tota ööö..." Eihän se näin mene! Ei kai siinä olisi mitään järkeä, että valtio olisi jokin itseisarvo. Ei totta totisesti. Se on suurimman osan vasemmistosuuntausten mielestä paras keino ajaa varsinaisia tavoitteita - tasa-arvoa, sosiaalista oikeudenmukaisuutta, heikko-osaisten asemaa ja noin. Eiks jee? Ja on toki niitäkin suuntauksia, jotka pyrkivät tavoitteisiin ilman vahvaa valtiota, kuten valtion lakkauttamista toivovat vasemmistoanarkistit.
Mutta miksi ihmeessä useassa yhteydessä - esim. Wikipediassa - korostetaan jopa sellaista tulkintaa, että vasemmistolaisuuden (tai sosialismin) ytimenä olisi pyrkimys tuontantovälineiden yhteisomistukseen? Vaikka tätä voi jollain tasolla perustella Marxin ajatuksilla, niin en voi silti välttyä siltä vaikutelmalta, että kyse on ensisijaisesti "voittajien historiasta". Ideologiseen määrittelyyn on vaikuttanut kylmä sota, NL ja sen romahdus sekä oikeistolaisuuden nykyinen vahva asema. Vasemmistolaisuus on jotain jolle voi nauraa - varsinkin jos se määritellään vähän hassusti. Sanat ovat valtaa.
Minun on helppo analysoida vasemmistolaisuutta pitkälti siksi, että luokittelen itseni punavihreäksi. Mutta entäpä oikeistolaisuus, mikä on sen ydin? Löytyykö sieltä jokin sellainen kova ydin, jossa voisin nähdä jotain järkeenkäypää? Noin historiallisesti oikeistolaisuuden taustana pidettäneen Ranskan vallankumouksen aikakauden jakoa konservatiiveihin ja liberaaleihin. Sääty-yhteiskunta alkoi mukautua teollistuvaksi luokkayhteiskunnaksi ja konservatiivit halusivat säilyttää, liberaalit vastaavasti uudistaa - uudistaa ainakin sillä tasolla, että vapauksien tulisi koskea vanhan yläluokan ohella myös kauppiaita ja muuta keskiluokkaa. Ja sitten tuli sosialismi ja ryhtyi vaatimaan vapauksia myös alemmille yhteiskuntaluokille.
En tiedä, johtuuko se tosiaan siitä, että luokittelen itseni punavihreäksi, etten voi oikein kunnolla ymmärtää, miksi kukaan empatiaa tunteva ja ajatteluun kykenevä ihminen ei olisi ns. pienen ihmisen ja luonnon puolella. Silti en ainakaan itse oikein keksi vastaväitettä sille, etteikö oikeistolaisuuteen olisi sisältynyt ainakin sillä tapaa tietty säilyttävä piirre, että se on pyrkinyt vähintään hidastamaan vasemmiston (ja sitten myös vihreiden) luomaa haastetta - ja näin säilyttämään teollisen yhteiskunnan luomia valta- ja talousrakenteita. Nykyäänhän tämä on näkynyt erilaisten markkinaliberaalien ajatusten korostumisena.
Lisäksi oikeiston ns. arvoliberaaritkin tuntuvat meuhkaavan lähinnä sellaisten
vähemmistöjen puolesta, joiden vapauksien lisääminen ei haasta
vallitsevia rakenteita, kuten vaikkapa homot.
Muutoinhan retoriikka on lähinnä sitä tasoa, että kyllä se sitten alaskin päin valuu, uskokaa pois vaan :) Yksilön vastuu, "mahdollisuuksien" tasa-arvo, työväen presidentti ja noin. Tämä retoriikka ja oikeiston talousliberaali maailmankuva tuntuu uppoavan hyvin laajaan joukkoon, mutta itse olen hukassa: mikä tässä on se sellainen pointti, minkä voisi oikeasti katsoa hyväksi - jos siis ajattelee edes vähän muitakin kuin itseään?
Osaatko auttaa, pliiiiis??? :)
EDIT: Pari lisäystä nukutun yön jälkeen:
Muistan usein oikeistolaiseksi itsensä tunnustautuvien vetoavan puolueperusteluissaan epämääräisesti porvarilliseen arvomaailmaan. Yleensä he eivät selitä, mitä sillä tarkoittavat. Kenties tosiasiassa porvarilliseksi julistautuvia vanhempiaan, mutta ymmärretään se nyt kuitenkin arvoasiaksi. Tällöin se tuskin voi olla juuri muuta vastausta kuin kuuluisa ´koti, uskonto, isänmaa´ eli konservatismi. Sopii yhteen yllä kuvatun kanssa.
Toisaalta voisihan se nykyisin tarkoittaa myös uskoa tietynlaiseen talousajatteluun - tällöin porvarillisen arvotaustan tulee kai tarkoittaa jotain sellaisia asioita kuten talouskasvu ja noin. Siis jotain "kapitalismin henkeä", "sisäistä sankaruutta" ja sen sellaisia juttuja. Tämäkinhän voi olla myyvääkin. Joillekin voi olla tärkeämpää halu uskoa "ryysyistä rikkauksiin" -unelmaan kuin muuttaa yhteiskuntaa sellaiseksi, jossa ei olisi ryysyläisiä. (Rikkaitahan tällaisissakin yhteiskunnissa voi hyvin olla - joskaan ei välttämättä aivan yhtä rikkaita kuin niissä yhteiskunnissa, joissa on myös ryysyläisiä.)
Joku on saattanut muuten ajatella tätä lukiessa sitäkin, että eikös tuo vasemmisto-oikeisto-jako ole julistettu jo kauan aikaa sitten ja moneen kertaan kuolleeksi, että mitä se ukko siellä vielä jaksaa tätä jauhaa. Sanottakoon siis varmuuden vuoksi, että höpö höpö, mihinkään ole kuollut. Senhän tulisi tarkoittaa sitä, että puolueiden välillä ei olisi suhtautumiseroja siihen, kuinka suhtaudutaan ihmisiin: kiinnostaako toisia mm. tuloerot ja onko niitä, joita ei juuri kiinnosta?
Esimerkiksi Suomessa kokoomus käytännössä vastustaa kaikkia sellaisia veromuutoksia, joilla on taipumus hillitä tuloerojen kasvua ja kannattaa puolestaan niitä, jotka sitä kasvattavat. Lisäksi kokoomuksesta tulee yleensä kovimmat vaatimukset peruspalveluiden ja tulonsiirtojen leikkaukselle - ja nehän iskevät eniten pieni- ja keskituloisiin, eikä niihin joilla on muutenkin asiat ihan oukki doukki. Olemassa olevia valtarakenteita säilyttävää siis. Ja puolestaan vaikkapa vasemmistoliiton elinehto on se, että sen tulee yrittää pitää edes jonkun verran mekkalaa pienituloisten asemasta ja tuloerojen kaventamisesta. Demarit ja vihreät siinä vanavedessä sitten. Niin, ja nykyhallituskin - sinipunana - on sopinut, että puolet ns. sopeutuksista tehdään menoleikkauksin ja puolet veronkorotuksin. Edellinen on perinteinen oikestolainen painotus ja jälkimmäinen puolestaan vasemmistolainen. Puheet kuolemasta ovat siis ennenaikaisia ja liioiteltuja, vai miten se meni :)
Ps. Mielenkiintoista sekin, että vaikka puolueena kokoomuskin on pitkälti hyväksynyt coctailiinsa hipusen vasemmistolaisuutta eli käytännössä eräänlaisen sosiaaliliberalismin, niin meillä tuntuisi nykyään olevan vahvistumassa aivan yksisilmäinenkin talousoikeistolaisuus: esim. Nalle Wahlroos, Matti Apunen, Libera-ajatuspaja, Kokoomusnuoret, lähes koko persujen rasistisiipi sekä Lasse Männistö ja muutamat muut kokoomuken kansanedustajat. Muissa puolueissa tätä ei taida juuri esiintyä...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti