sunnuntai 26. toukokuuta 2013

Olin siellä minäkin, osa 1



Osallistuin tänä viikonloppuna vihreiden puoluekokoukseen Espoon Dipolissa ja tämä oli minulle ensimmäinen puoluekokouskokemus. Tässä muutama sananen kokouksen järjestelyistä ja toisessa tekstissä sitten itse sisällöstäkin.

Päällimmäisin kokemustunne oli positiivinen. Useat järjestelyt toimivat hyvin, päätökset olivat vähintään oikeansuuntaisia sekä paikalla oli ilmeisen mukavia ja hyviä ihmisiä. Ja ne ihmiset olivat julkisiin mielikuviin verrattuna poikkeuksellisen heterogeenisia - ei ainoastaan 30+ naisia tai parrakkaita turkulaisia miehiä :)

Suurin positiivinen yllätys oli se, kuinka vähäistä erilainen poliittinen suhmurointi oli. Vielä edellisen illan puoluekokouskoulutuksesta minulle syntyi sellainen kuva, että sitä voisi olla enemmänkin. Tämä mielikuva tosin saattoi johtua koulutuksen pitäjästä - hän ilmeisesti pitää erilaisesta kokouksellisesta kikkailusta :)

Suurin kiitos lienee suhmuroinnin vähäisyydestä kuului nyt ensimmäistä kertaa käytössä olevalle ns. siirtoäänivaalijärjestelmälle. Siinä on hankala kaupata ääniä.

Henkilövaalien ehdottomasti paras piirre oli se, että nyt kokous valitsi henkilöt tärkeimpiin pesteihin demokraattisesti kabinettipäätösten sijaan. Hieman ihmetyttää se, miksi vasta nyt vihreillä on tällainen järjestelmä. Tosin muilla puolueilla taitaa olla tässäkin mielessä vihreiltä opittavaa - vihreät ovat edellä! ;)

Mielestäni oli hyvä, että juurikin puolueen varapuheenjohtajat, puoluesihteeri ja valtuuskunnan puheenjohtaja valitaan ”suuren salin” demokratialla. Uskon, että tällöin valituksi tulevat parhaimmilta vaikuttavat henkilöt niin, että paremmuus ei keskity asuinpaikkakuntaan. Edellä mainittuja ”pienemmät” pestit onkin puolestaan hyvä valita nykyisen tavan mukaan niin, että keskeisiin elimiin tulevat vastaavasti edustetuiksi kaikki piirit yms. - vaalilautakuntaan ne siis. Sinne tulisi selkeästi ohjata myös valtuuskunnan vpj:stä päättäminen ja toisekseen kaikki vaalit tulisi olla omana päivänään ja seuraavana päivänä lautakunta esittelisi muiden paikkojen paikkajaon yhtenä kokonaisuutena, eikä kuten nyt, hallitus ja valtuuskunta erikseen.

Varapuheenjohtajien vaalia muuttaisin niin, etä he olisivat puoluesihteerien tapaan itse pitäneet esittelypuheenvuorot. Nyt pidetyistä kannatuspuheenvuoroista tuli hieman satunnainen vaikutelma, emmekä päässeet edes näkemään ehdokkaita livenä (koska vaalikiertueelle ei tullut osallistuttua).

Annan kritiikkiä myös kokoustiedotuksesta. Se on toki sellainen ikuisuusaihe, että sitä haukutaan aina, mutta silti minua yllätti vakiintuneen puolueen vakiintuneiden kokousten tiedotuksen taso. Ennakkoinfoa tulisi olla enemmän ja kokouksen aikana tulevista muutoksista sekä uusista tiedoista tulisi tiedottaa reaaliajassa ennalta sovitussa paikassa. Kokouksella tulisikin olla kokoustiedotusvastaavansa ja hänen tulisi viestiä muutoksista tietylle nettisivulle, joka olisi myös nähtävillä tietyillä paikoilla kokoustiloja. Eräänlainen sähköinen ilmoitustaulu siis. Nyt jäi vaikutelma, että harvinaisen moni oli pihalla siitä, mitä seuraavaksi tapahtuu tai kuinka valinnat tehdään. Myös kokouksen aikana tapahtuvista muutoksista tuli tietoa lähinnä huhuina.

Lappuäänestyksiä olisi nopeuttanut se, että lappujen palautusjonoja olisi ollut yhden sijasta kaksi.

Puheenvuorot olisivat voineet olla alunkin alkaen määritelty esim. minuutin mittaisiksi. Muun muassa poliittisessa keskustelussa se oli vallan riittävä pituus ja näin usea henkilö pääsi puhumaan, mutta kokous pysyi inhimillisen mittaisena. Kokouksen puheenjohtajat hoitivat tehtävänsä muutoinkin pääosin hyvin. Pientä epäjohdonmukaisuutta yksittäisten asioiden käsittelyssä ei kannattaisi oikein edes mainita, mutta sen sijaan sen voin mainita, että puheenjohtajien tulisi aina kertoa pelkän asiakohdan numeron ohella myös mm. aloitteen otsikko. Muutoinkin heidän tulisi pyrkiä selvittää nyt nähtyä selkeämmin se, mistä on kyse. Esimerkiksi jäsenmaksusta päättämisen kohta oli jokseenkin hajanainen - siinä puhuttiin yksinomaan kannatusjäsenyydestä, jolla ei nähtävästi ole käytännössä minkäänlaista merkitystä.

Aulaan olisin kaivannut halukkaille - kuten itselleni - paperisia versioita mm. aloitteista.

Ja lopuksi: ruokailu toimi hyvin, mistä kiitos Dipolin. Vaikka toisaalta, muutaman vuoden tauon jälkeen tuntui oudolta, kun ”keittäjä” määrittele, kuinka vähän saan lautaselleni pääruokaa :)

Kiitos järjestelyistä - jotka olivat siis voittopuolisesta oukki doukki! :)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti