Viime vuotta voisi kai kuvailla lontoonmurteella sanomalla, seim ou, seim ou. Sama työ, sama koti, sama parisuhde, sama moottoripyörä, sama mökki, samat kaverit ja samat aatteet. Kuntoiltuakin tuli, ihan kivasti vieläpä. Eipä siis kummempia.
Tai no joo, aloitinhan minä tämän blogin pitämisen. Olen tässä ikään kuin vähän toteuttanut itseäni, katsos.
Niin, ja käytiinhän me jonkun kerran lääkärissä toteamassa, että jotain siellä Peipen (puspusin) mahassa kasvaa. Pitäisi kuulemma siltäkin osin helpottaa ensi vuoden kesäkuun puolivälin paikkeilla, joten eipä kai se mitään vakavaa ole.
Juu, tätä kai se vakaa elämä on. Mikäs tässä – eteenpäin!
---
Ps. Pitäisi muuten ehdottomasti muuttaa kalenteria niin, että kalenterivuosi noudattelisi kouluvuotta. Määritteleehän kouluvuosi jo nytkin kaikkien lomat. Ja sitä paitsi, koska meille opettajille ei kuitenkaan lähivuosina luvata parempaa palkkaa tahi leppoisampia työoloja, niin kyllä ainakin minua lämmittäisi edes tämä kalenterin muutosasia. Vähintään seuraavaan yt-aikaan saakka.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti